Qaleralik nunatta Kangianeersoq immikkuullarissuua?

Qaleralik nunatta kangianeersoq sukumiinerusumik Pinngortitaleriffiup misissuiffiginialerpaa, atlantikup avannaata sinneraniittunit immikkooruteqarnersoq paasiniarlugu

Qaleralik Nunatta kangiata avataani tassa, Islandip Savalimmiullu aamma imartaaniittoq qaleralittut ataatsimik aallaveqartutut isiginiarneqartarpoq qaleraleqarfittullu ataatsitut aqutsivigineqarluni, taamaat-tumillu imartaq nunat taakkua akornanniittoq qaleqarfittut ataatsitut aamma siunnersuiffigineqartarpoq. Uumasulli timaaniittut kingornuttakkat misissuiffigineqarnerisigut nalunaaqutsikkallu pisareqqinneqartar-nerisigut pasitsattoqarpoq Nunatta Kangiani qalerallit Islandip Savalimmiullu eqqaanniittuninngarnit al-laanerusut. Taamaattumillu sukumiinerusumik misissuisoqarnissaa pisariaqalersimavoq, qalerallit Nunatta Kangianiittut immikkuullarissuusut qularnaatsumik paaserusullugu taamaattumillu immikkut aqutsivigi-neqartariaqarnerat naqissuserniarlugu – tassa atlantikumeersunut ilanngunnagit immikkut aqutsivigi-neqarnissaat uppernarsillugu aalajangiiffigineqartariaqarsorineqarpoq.

Norgep, Islandip, Canadap, Savalimmiut, Kalaallillu Nunaata ataatsimoorullugu timip kingornuttagaata misissuiffigineqarnerisigut atlantikup avannaani qalerallit qanoq immikkooruteqarnersut suleqatigiillutik paasiniarneqarnissaat suliniutigaat.  Qalerallit sumiiffimmi ataatsimi suffisarfeqarpat? Suli suffisinnaanngin-nerminni akuliuttarpat imaluunniit suffisinnaanngoreerlutik nerisassarsiornerminni akuliuttarpat? Qanoq annertutigisumik allatigut akuliuttarpat? Apeqqutinut taakkununnga akissutit annertunerpaamik inaaru-taasumillu piujuartitsisumik qaleralittassanik aqutsinissamut pingaaruteqartorujussuusussaapput, atlan-tikummi avannaani qaleralittassat 120.000 tonsiummata. Taakkunanngalu 35.000 tonsit Kalaallit Nunaata pisassarisarpai, Norgep, Islandip, Canadap, Savalimmiut, Ruslandillu sinneruttut 85.000 tonsit pisaris-innaasaraat.

Polar Seafood Royal Greenlandilu atsioqatigalugit isumaqatigiissuteqarfigereernerisigut Pinngortitaleriffik suliniummut peqataassaaq, kilisaataatillit uumasorsiooq ph.d-tut allagartalik (postdoc) ukiuni marlunni akissarsialerlugu Pinngortitaleriffimmi sulisissavaat. Daniel Estévez-Barcia suliarinnittussatut atorfinitsinne-qarpoq, statistikit aallaavigalugit nalilersuisinnaanera ingammillu timip kingorngussartaanik misis-suisinnaanera pissutigalugu, taamaalillunilu qaleraleqassutsip misissuiffigineqarnissaanut qitiusumik pi-umasaqaatit isumagisinnaammagit. Danielip pingaarnertut misissuiffigisussaavai nunatta kitaani kangiatalu qaleraleqassusia, aammali qaleralinnut atlantikup avannaaniittunut qanoq attaveqartigisarnerat ataatsi-moorfeqartigisarnerallu paasiniassavai. Islandimi, Norgemi, Danmarkimilu imaani ilisimatusarnermik inger-latsiviit qanimut suleqatigalugit suliaq ingerlanneqartussaavoq, taakkua tamarmik misissuisarfeqarlutillu immikkut ilisimasalinnik peqarmata.

Daniel Estévez-Barciamik atorfinititsineq Aalisakkanut Qalerualinnullu immikkoortortaqarfimmut iluaqutaa-sussaavoq, Danielip timip kingorngussassartassaanik statistikilu atorlugu ilisimasaqarnera immik-koortortaqarfiup aalisakkanik allanik misissuinerinut, soorlu saarulliit misissuiffiginerinut iluaqutigisin-naavaattaaq.

Annerusumik paasisaqarniaraanni:
Annerusumik paasisaqarniaraanni attavigineqarsinnaavoq Immikkoortortaqarfimmi pisortaq Helle Siegstad oqarasuaat 36 12 00-mut sianernikkut imaluunniit ugguuna helle@remove-this.natur.gl

<- Uterit

Assiliisoq: Julius Nielsen

Daniel Estévez-Barcia. Asseq: Pinngortitaleriffik